Kieli on tärkeä oikeus ruotsinsuomalaisille ikäihmisille

Ikäystävällinen Göteborg -ohjelma teki vuonna 2024 kyselytutkimuksen senioreille selvittääkseen, millaista on elää ja ikääntyä Göteborgin kaupungissa. Kysely oli saatavilla myös suomeksi, ja tutkija Maarit Jaakkola sai Göteborgin kaupungin vanhusasiamiehen toimeksiannon analysoida nämä vastaukset.

Suomenkielisen tuen tarve

Suomenkielisiä kyselyvastauksia täydennettiin syvähaastatteluilla ruotsinsuomalaisten ikäihmisten kanssa eri puolilla kaupunkia, ja nyt Jaakkolan raportti on valmis. Se osoittaa, että ryhmälle ehdottomasti tärkein asia on saada tietoa ja palveluja suomeksi.

– Suomenkielisillä ikäihmisillä on suuri tarve saada yhteiskunnan tukea ja palveluja omalla äidinkielellään. Kielen näkyvyys on myös tärkeää kaupunkiin kuulumisen tunteen ja kulttuuri-identiteetin kannalta, sanoo Göteborgin yliopiston dosentti Maarit Jaakkola.

Kyse on muun muassa siitä, että ikäihmiset voivat kohdata suomea puhuvia työntekijöitä, osallistua toimintaan äidinkielellään ja että opasteet ja tiedotusmateriaali ovat suomeksi.

Ikäystävällisyys on kieliystävällisyyttä

Jotta Göteborgin kaupunki tuntuisi ruotsinsuomalaisille senioreille ”ikäystävälliseltä”, sen pitää olla kieliystävällinen. Tämä heijastuu myös raportin nimessä – Kieliystävällinen Göteborg.

– Kieliystävällisyys antaa eri organisaatioille käsitteen, jota hyödyntää työssään kielellisten vähemmistöjen hyväksi. Toivon, että sekä kunta että kansalaisyhteiskunta työskentelisivät sen eteen kehittäessään toimintaansa ja kysyisivät itseltään, kuinka ”kieliystävällisiä” niiden toiminnot ovat, sanoo Maarit Jaakkola.

Hän toivoo myös, että raportti lisäisi tietoisuutta kaikkien kansallisten vähemmistöjen oikeuksista ja tarpeista, ei vain ruotsinsuomalaisten.

– Göteborgin kaupungin on lisättävä tietoisuutta ja osaamista kansallisten vähemmistöjen kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista kaikilla hallinnonaloillaan. Tarvitaan myös lisää suomenkielisiä työntekijöitä, joka voi käytännössä tehdä suomen kielen käytön mahdolliseksi kunnan toiminnoissa, sanoo Maarit Jaakkola.

Raportti voi lisätä tietoisuutta

Petra Palkio on kehitysjohtaja, joka työskentelee ihmisoikeuksien, kansallisten vähemmistöjen ja suomen kielen hallintoalueen parissa vanhus- sekä hoito- ja hoivahallinnon puitteissa. Hän uskoo, että raportti on hyvä apu juuri Maarit Jaakkolan toivoman tietoisuuden lisäämisessä.

– Raportti tuo esiin näkökulmia, jotka muuten saattaisivat jäädä huomiotta. Se auttaa meitä työskentelemään sekä ihmisoikeuksien että suomen kielen hallintoalueen kysymysten ja suomenkielisten oikeuksien parissa, sanoo Petra Palkio.

Vähemmistökielien edistäminen

Se, että Göteborgin kaupunki kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, tarkoittaa, että ruotsinsuomalaisilla göteborgilaisilla on lakiin perustuvat vahvistetut oikeudet. Julkisella sektorilla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallista vähemmistökieltä suomea. Ruotsinsuomalaisille senioreille tämä tarkoittaa muun muassa oikeutta suomenkieliseen vanhustenhoivaan ja suomea osaaviin työntekijöihin.

Yksi monista tärkeistä toiminnoista Göteborgissa on Finska timmen – Suomenkielinen tunti, joka on kohtaamispaikka aktiviteetti Angeredissa. Tapaamisia pidetään joka toinen maanantai, ja niihin osallistuu senioreja eri puolilta kaupunkia. Göteborgin kaupunki tarjoaa myös suomenkielistä vanhustenhoitoa Lövgärdetin ja Glöstorpshöjdenin hoito- ja hoivakodeissa.

– Teemme jo monia hyviä asioita Göteborgin kaupungissa, mutta kehityskohteita on edelleen. Meidän on jatkettava tietojemme kartuttamista, jotta voimme tarjota kansallisille vähemmistöille vaikutusmahdollisuuksia varhaisessa vaiheessa. Meidän on myös suunniteltava, miten ja milloin viestimme suomeksi, ja jatkettava vuoropuhelua ruotsinsuomalaisten seniorien kanssa toiminnassamme ja neuvonpidoissa. Meidän on yksinkertaisesti oltava yhteydessä heihin, joiden vuoksi toimintomme ovat olemassa. Raportti tarjoaa hyviä työkaluja siihen, miten voimme edistää oikeuksien toteuttamista,sanoo Petra Palkio.